Näytetään tekstit, joissa on tunniste Massun täytettä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Massun täytettä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. marraskuuta 2013

Henkinen hajotus

Mun kroppa aina reagoi muutoksiin ja stressiin (tai sen laukeamiseen) tosi voimakkaasti ja niin kävi nytkin- olen sairaana. Kelasin et miks ihmeessä taas, mutta nyt on isoja asioita tapahtunu ja olen tsempannu itseäni eteenpäin "jaksa vielä hetki" mentaliteetillä ja nyt kun annoin itsellenmi luvan rentoutua (3 päivää vapaata töistä) niin minähän pamahdin samantien sairaaksi. Tää on mulle "melkoisen tuttu toimintamalli", mutta tällä kertaa aikaisempia kertoja huomattavasti hajottavampi. Nyt nimittäin tuntuu, et aika valuu hukkaan. Nyt kun on päivämääriä asetettu kalenteriin, tuntuu et se tiimalasin aika vaan juoksee ja juoksee ja jokainen hiekanjyvä pitäis käyttää hyödyksi ja sitten tulee tällaisia esteitä. Vaikka toki tää on vain elämää ja siihen pitäis osata suhtautua, mutta meikäläisen ajatusmaailma ei vaan toimi niin- ainakaan vielä, jospa se oppii.

Tänään ois pitäny olla (samoin kuin huomenna) Akin kanssa pitkät treenit, mutta eipä nyt sitten ole. Fuuuuuuuu! Pakko löytää siis yhteistä aikaa jollekin mun työaamulle ja vetää superpäivät. Kevyttä. Eikä mua vituta vaan treenit, vaan myös se, että olin aikonu tehdä kaikki rästi kotihommat ja joululahjaostokset jo alta pois, kun joulukuu itsessään on muuten melko kiireinen- no epä tartte tehdä sitäkään. Voipi olla, että huomenna näpyttelen vaan netistä tilata kaikki, niin on edes joku asia pois huolesta. Tai no ihan kaikkea en varmaan voi tilaamalla hoitaa, mutta ison osan kuitenkin.

No, kaikki tämä(kin) kertoo siitä, et motivaavio on valtava. Tän ahdistuksen lisäksi olen selannu treenivaatteita (ja okei vähän tilannutkin), lukenut sen miljoona tuoteselostetta erilaisista vitskuista ja lisäravinteista ja valkannut viidakosta jo muutamia omaan käyttööni... kaikki valveilla ollut aika on mennyt jollain lailla kuitenkin harrastuksen parissa. Ja tietenkin syöden. Vähän haasteellista tässä kondiksessa saada kaikki alas, mutta koetettava on.

Ja niin, no joku hyvä juttu tähän iltaan; täydellisen banaaniletun resepti on löytynyt ja niitä on tullut nautittua tässä iltapalaksi jo hyvänkokoinen lautasellinen.

- 1 normaalikokoinen bansku
- 2 pientä (luomu)kananmunaa
-ripaus aitoa vaniljaa
- raakakaakaonibsejä
- paistetaan kookosöljyssä
 - tarjoillaan marjojen ja pienen skyr-keon kanssa


Jatkais unia ja toivois freesimpää huomista! Palaillaan pian astialle. Mulla on ykdet kuvauksetkin teille esiteltävänä :)

perjantai 25. lokakuuta 2013

Prodepizzaa!

Sain eilen illalla erään hyvän ystäväni pohjoisesta viikonloppuvieraaksi. Tai loppuviikkovieraaksi. Heti rautatieasemalla isojen halausten jälkeen mun kainaloon tyrkättiin tuliaispaketti, joka näytti tältä;


Vähän mua nauratti. Iso kasa (sellanen iso kennollinen) luomukananmunia ja suklaatia! Vähän toi emäntä tietää mitä mä tartten :D Vähän jengi on kattonu ku ystäväni on raahannu noita monen sadan kilsan päästä ja junassa! Hah. Mut sydäntä kovin lämmitti. Kananmunat tulee tarpeeseen ja no toi suklaa, ainahan se kelpaa!

Tänään aamulla sit heräsin kauheaan oloon. Tai olin heräillyt jo pitkin viime yötä. Kauhea kuumehorkka päällä ja korvat ja kurkku tulessa. Ei näin, ei näin! No, aamulla soitin heti ekana omalle terveysasemalle viiskulmaan ja hoitajalle mars. Tuloksena angiina, lääkkeet kouraan ja kotia kohti. No, meneehän se viikon ainut vapaapäivä sairastaen. Vituttaa vaan, ettei nyt sit reenata muutamaan päivään. Ahdistaa suorastaan, mutta nyt on vaa hyväksyttävä tää ja keskitytään sit lepäämiseen ja tankkaamiseen. Jopsa lääkkeet pian puris ja pääsis rytmeihin kiinni. Hyvin huomaa vaan sen, ettei mua nyt oo luotu pysähtymään.

Tänään me sit funtsittiin frendini kanssa, et mitähän tekis ruoaksi. Mulla oli aivot ihan nollassa, koska toi kondis nyt on ollu koko päivän millanen on ollu ja oon nukahdellu mm. kesken lauseen sängylle, mutta jostakin aivojeni sopukasta sain ajatuksen; paljon puhuttu prodepizza! Googlettelu tuotti tulokseksi kaksi erilaista pohjavaihtoehtoa, josta me valkattiin rahkapohja. Täytteitä vähän summamutikassa koriin ja askartelemaan.


Ekana valmistetaan pohja. Luonnollisesti. Ohjeesta tulee hieman vajaa pellillinen, joten jos haluaa pellin ihan ääriään myöten pitsaa, suosittelen tuplaamaan tai vähintään puolintoistakertaistamaan pohjan annoksen.

Purkki 250g maitorahkaa
Ripaus suolaa
Ripaus leivinjauhetta
Kananmuna
1dl haluamiasi jauhoja
(itse käytin täysjyväjauhoja, ruisjauhokin kuulema toimii)

Pohjan massa on melkoista kittiä ja hieman hankala levittää pellille, mutta kyl se onnistuu. Pohja on melko ohut, joten ei kannata säikähtää. Pohja laitetaan ensin itsekseen uuniin, jotta se ehtii kypsyä, mutta tällä aikaa (n, 10min) on hyvä valmistaa täyte ja juustokuorrute. Itse paistelin evästä 200 asteisessa uunissa ja se oli oikeiv toimiva ratkaisu.

Toisena valmistettiin "juustokuorrute". Blenderiin 2 kananmunan valkuaista ja purkki, eli 200g raejuustoa ja kaasua. Hetkessä valmista- tasainen, hieman epämääräinen kananmuna-raejuustomössö. 
Paistettiin jauhelihat, pilkottiin salami, ananas, sipuli ja oliivit....Pohja pois uunista, pyree (itse käytin paseerattua tomattia 150g) pohjalle, täytteet niskaan ja lopuksi juustomössö. Juustomössön joutui lusikalla vielä tasoittelemaan pitsan pintaan tasaisesti. Pintaan loput mausteet ja n. 25min uunissa.


Ja voi jösses kun oli hyvää! Ihan suoraan sanottuna paljon parempaa, kuin tavallinen pitsa! Pohjan rakenne on hieman hento ja se (kuten kuvasta näkyy) ainakin itselläni vähän levisi lautaselle laittaessa, mut ei paljoa haitannu. Kylmänä tää ei toimi normipitsan tapaan, mut hyvin kesti uudelleen lämmittämistä ja oli edelleen hyvää. Suosittelen! Ja ei paljoa hiilarit vaivaa ja jauhot aiheuta vatsanväänteitä.

Eli kertauksena. Haluamiesi täytteiden lisäksi tarvitset;
250g maitorahkaa
suolaa ja leivinjauhetta
1dl täysjyvä/ruisjauhoja
3 kananmunaa (joista 2 juustoon)
200g raejuustoa

Sittenhän me vielä hetken päästä paisteltiin iltapalaksi muutaman prodeletut. Eli ne tavalliset. Pari kanamunaa, pari banaania ja raakakaakaonibsejä blenderissä sekaisin, paisto kookosöljyssä ja siivu jädeä kylkeen. Kyllä nyt kelpaa, kuumeesta huolimatta!


 Että mitenniin terveellinen ruoka on pahaa? Hah, sanon minä!

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Nyt on pakko myöntää...

...että olen ihan puhki. En missään nimessä kyllästynyt, vaan puhki, väsynyt, hajalla, uupunut. Alkaa tää työputki ja muutamat muut asiat viemään tytöstä mehuja siihen malliin, että eilen luulin kuolevani jalkajumpalle. SItkeästi tein treenin, mutta polaria katsoessa totesin, ettei sykkeet oikein laske. Kokoajan teki pahaa ja tuntui, että lähin roskis saa oksennustäytettä minä hetkenä hyvänsä. Niin ei onneksi kuitenkaan käynyt, mutta nyt asiaa sulatellessani on hieman pakko himmata. Jotenkin ahdistaa ajatus treenin vähentämisestä, mutta knu kroppa ei jaksa niin se ei vaan jaksa. Koetan nyt syödä vielä enemmän, venytellä ja nukkua, viime viikkoina yöunetkin kun on ollu aika minimaalisia. :(

Hikikö?
Pikkuvamma
Tänään oli kuitenkin pakko vääntäytyä vetämään jumppaa...vedin sitten tunnin siinä hiki hatussa ja yllättävän hyvälle se tuntui... mutta tunsin kokoajan etten ole ihan vedossa. Jumpan jälkeen kuitenkin menin salille ajatuksena tehdä edes vatsat. No vatsat paukuteltuani taljassa narulla kyyristellen, lankutellen ja perusnostoja painojja ja ilman tehtyäni olo oli yllättävän freesi. Vatsat huusi apua, mutta muuten kroppa voi "Ihan jees". Ja minut tuntien niin sehän oli pakko vähän jatkaa. Normisti ohjelmassa tiistaisin on rinta joten ykskaks löysinkin itseni tangon alta penkiltä. Oho.

Itse teeni meni aika kivasti. Tai no, tosi kivasti. Penkissä meni sitten ennätyssarjat 3 x 7 45 kilolla ja vinopenkissä sain vaihdettua pitkästä aikaa isompiin painoihin. Pitkään junnasin samassa (12 ja 14 kilossa), kun noi 2 kilon nostot oli vähän isoja...16 oli pitkään mulla sellainen "enmääpystykoskaaanenmääjaksa", mut tänään nousi sitten se 16 kilon painokin. Jes! Lopputreenin teinkin suosiolla samoilla ns vanhoilla painoilla, ei uskaltanu vaan liikaa repiä. Nyt fiilis on sellainen, et tollasta matalasykkeisempää pystyy varmaan tekemään, mut jotenki noi kovat sykkeennostot on vähän tiukassa...no katotaan huomenna taas mikä on päivän kunto ja mennään sen mukaan.

Aloituspaino 6kg ja nykyinen 16kg

Pakko koettaa opettaa tälle päälle ja kropalle sitä, et oppis erottamaan oikean väsymyksen laiskuudesta. On ihan eri asia jättää menemättä salille koska laiskottaa, verrattuna siihen, ettei kroppa vaan jaksa ja se on hajalla. Nyt kun joku ylikunto tai totaliuupumus on se, mitä en todellakaan kaipaa!

Loppuun vielä uusi iltapalaherkkulemppari. Rahka Valion persikkamehukeitolla ja tuoreella kiiwillä! Ah että on ihanaa ja raikasta. Lisäksi kylkeen paistoin pari teeleipää (tai no 4 mutta kaksi odottaa aamua pyyhkeen alla). Ohje olikin sama vanha tuttu. Päällä hieman kevyt tuorejuustoa.


Nyt venyttelyt ja koettais mennä unille, vois jo 6h unetkin virkistää tätä emäntää ihan kunnolla.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Polttoaine eli safka

Inbody postaus sai pari ihmistä kysymään "Oletko millaisella ruokavaliolla". Ilmoittaessani etten millään, asiaa hieman ihmeteltiin, mutta pelkästään positiiviseen sävyyn. Myös viikonloppuna erästä vanhaa tuttavaa nähdessäni (ja hänelläkin on jonkinlainen ymmärrys ihan asioista) tuumasi "Et oo tosissas, et tuollasia tuloskia ilman mitään ruokavaliota..." Kyllä, ihan oikeasti ilmaan mitään ruokavaliota. Päätin siis hieman nyt raottaa sitä, millainen mun "peruspäivä" on safkojen suhteen.

Uusi ultimatelemppari; Granaattiomena!
Pääsääntöisesti päiväni ja ruokailuni rullaavat melko hyvin omalla painollaan ja melko samanlaisella kaavalla. Ruokailuja tulee päivään 5-7, vähän välipaloista riippuen. Yleensä kaava on seuraavanlainen;

- Aamupala; Puuro, marjoja, soijalesitiini, leikkelettä/kananmuna
- Välipala; Hedelmä, riisikakkuja/leipä
-Lämmin ruoka
- Välipala; rahkaa, mehukeittoa/protskujuoma, siemeniä/leseitä, riisikakkuja yms
- Lämmin ruoka
-Palkkari tai "jotain pientä" (tämä jää joskus pois)
- Iltapala; Rahkaa, marjoja, siemeniä, leipä/munia/protskujuoma
Lisäksi c-ja d-vitamiinit, omega, kreatiini ja beta-alaniini

 Lämmin ruoka koostuu aina kolmesta osasta; "hiilarit, protskut ja rehut"- ajatusmallilla, niinkuin kuuluukin. Määrät lataan yleensä lautaselle "lautasmallin mukaisesti", eli noin puolet vihreille ja 1/4 osa hiilareille ja prodelle. Vihreinä yleensä lautasella on salaattia, seassa oliiviöljyä ja balsamicoa, joskus myös jotakin lämpimiä kasviksia. Hiilareina useimmiten täysjyväpastaa, joskus riisiä, täysjyväohraa, perunoita tai bataattia (melkein aina molemmat uunissa tehtynä). Proteiini on useimmiten kanaa, mutta käytän myös jauhelihaa, ja joskus porsaan ulkofilettä. Kalaa koetan syödä vähintään yhtenä päivänä viikossa, mutta tämä ei valitettavasti aina toteudu.
Alkuviikolle ruoanlaittoa
Muuten ruoanlaitossa koetan suosia marinoimattomia lihoja, aina niitä ei vaan täällä pikkukylällä ole saatavilla :( Ruoan koetan nykyisin aina tehdä vähintään 2 päiväksi kerrallaan, joskus koko viikoksi jos oikein innostun. Koko viikon kokkailut on toistaiseksi kuitenkin melko vähäisiä, koska tää uus "safkaustyyli" on vielä vähän opettelussa. Selityksiä toisaalta, mutta kun on aikaa kuitenkin kokata 2-3 päivän välein niin samapa tuo.
En ole koskaan tähän astisessa elämässäni punninnut ruokia. Olen aina syönyt melko perusterveellisesti, mutta viimeisen 6kk aikana olen panostanut entistä enemmän ruoan laatuun, puhtauteen, tuoreuteen ja terveellisyyteen. Olen vähentänyt leipää, viljatuotteita ja prosessoituja tuotteita, einekset ja muut valmistuotteet ovat lentäneet kokonaan pois ostoskoristani ja herkkujen ja "roskaruoan" määrä on vähentynyt, mutten ole täysin niitä itseltäni kieltänytkään. En näe omalla kohdallani ainakaan toistaiseksi missään "kaikki herkut pois"- ajattelumallissa järkeä, koska siihen ei ole pakottavaa tarvetta. Koetan kuitenkin miettiä aina "kaksi" kertaa, kun karkkihammasta kolottaa, että pärjäisinkö ilman. Koetan myös "tyytyä" 200g irttareita entisen 500g sijaan tai yhteen jädeen koko litran sijasta :D Hankalaa on se, että rakastan leipomista ja nimenomaan makeita herkkuja, mutta niiden tekeminen on pitänyt miltei kokonaan lopettaa, koska harvemmin niitä kukaan on kanssani syömässä ja yksi miljoonan kalorin mudcake häviää minulta yksinkin alta aikayksikön, jos sen erehdyn kaappiin leipomaan.

Nyt olen kuitenkin meinannut tehdä testiluontoisen "punnitsen ruokani ja lasken kalorini"- jakson, jotta saisin paremman selvyyden päivittäisestä energiantarpeestani. Eli nyt pikkuhiljaa aletaan totutella vaakaan. En kuitenkaan annan maailmani kaatua, jos joku päivä välissä meneekin punnitsematta. Alkuun aloitan tunnustelemaan 1800 kaloria/pvä ruokailua, mutta luulen, että tuolla kalorimäärällä nälkä tulee olemaan jatkuva (kiitos jäätävän nopean aineenvaihduntani), joten hyvin pian voi olla että nostan 2000/pvä. Haistellaan tilannetta, pidän teidät ajantasalla!

Sunnuntain iltapala; rahka granaattiomenalla ja gojumarjoilla, teeleivät ja kananmuna

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Energiaa!!!

Mitä vielä... syön sanani tankkauksesta ja iisisti ottamisesta ja kaikesta muustakin. Siinähän kävi kerrassaan niin, että eilen isovanhemmilla vietetyn tankkaisiltapäivän tuloksena oli hiilariöveri. Hiilariöverimorkkista täytyi illalla lähteä purkamaan salille rinta-ojentaja-olkapää treenin muodossa ja en sano muuta, kuin JIPPII!
Kulki nimittäin niin törkeän hyvin, että vieläkin hymyilyttää. Miltei kaikkiin liikkeisiin sai laittaa painoja lisää ja silti toistomäärät sai revittyä samoihin, kuin edellisviikolla pienemmillä painoilla tai vähintään toistomäärät nousivat selkeästi. Treenin jälkeenkin virtaa oli kuin pienessä kylässä ja koko loppuilta menikin hyvissä fiiliksissä kotihommia tehden. En voi siis kuin sanoa, et tarpeeseen tuli!

Illalla sunnuntaina tuli sitten vielä herkuteltua tällaista:


Ihan perus jauhelija-kana-pasta-salattisettiä lautasella, mutta sekaan hetin kolmasosan ihanasta tapaslautasesta makua ja vaihtelua tuomaan. Seasta löytyi siis oliiveja, marinoituja valkosipulinkynsiä, aurinkokuivattua tomattia, juustoa,ja pari tulista paprikaa "jollakin täytteellä". Nam! Pakko vaan tehdä näitä variaatioita, muuten mulla leviää pää ja mikään ei mene alas- ja sitähän me ei haluta!

Tänään töissä löytyi uusi välipalaherkkuyhdistelmä, jossa oli mehukeittoa ja rahkaa, sekä kookosta ja pähkinärouhetta tuomassa suutuntumaa. Toimii! Olen ihan rakastunut noihin Valion mehukeittoihin, koska töissä ne vaan on yksinkertaisesti käteviä, nopeita ja helppoja. Lisäksi ainaista makeannälkääni ne edes pikkiriikkisen ja hetkellisesti helpottaa.


Illalla kävin repäisemässä kuntopiirin ja step-tunnin ja voi hittolainen, että oli virtaa tänäänkin. Toivottavasti buusti kestää myös huomiselle, sillä haluan niin kovin päästä taas jalkoja kurittamaan...kyykky- i love it!
Ja ilmeisesti tuottaa tulosta, todettiin minulle tuossa eilen illalla salillakin, että kyykky on mennyt oikeaan paikkaan ja pakarat alkaa olemaan kohdillaan :D Sanojana oli tosin tuttu herrasmies, joten älkää huoliko ei minulla ole salistalkkeriahdistelijaa!


Siinä loppuun taas viimeviikon liikunnat.
Maanantai; Rinta-ojentajat-olkapäät ja kevyt lenkki
Tiistai; Compat ja jalkareeni
Keskiviikko; VAPARI
Torstai; Pump
Perjantai; Selkä
Lauantai; VAPARI
Sunnuntai; Rinta-ojentajat ja olkapää

Yläolevat kalorit ja reenit pitää paikkaansa, kellonaika ei. Nappasin sykevyön tiistaina pois ja kellon samoiten, mutta kello jäi päälle...rullaili sitten puoltoistatuntia extra-aikaa. No, kuitenkin taas tavoitteessa ollaan ja hieman ylikin!
Nyt unille, huomenna tai keskiviikkona palaan eräiden ostosten kanssa kanavalle!

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Pasta ja riisilakossa

Tulin pikaiseen hehkuttamaan lautasellani olevaa ruokaa!
Mulla alkoi tulla hetkellisesti kana ja pasta ja tumma riisi korvista ulos ja päätin, et en ole millään ruokavaliollakaan (ja vaikka olisinkin ni ainahan voi vähän säätää) niin mun ei ole hetkeen mikään pakko niitä syödä. Jos mulla jokin ruoka alkaa tökkiä, niin sitten se tökkii ja pahasti...joten tähän on tultu muutamaksi päiväksi;

Perus vihersalattia balsamicolla (paras salatinkastike ja niin helppo käyttää suihkutettavasta pullosta), pintamaustettuja porsaan ulkofilepihvejä ja hunajabataattia <3 Bataatti on ollu pitkään yks mun ultimatelemppareista, mutta välillä aika unohdan tehdä sitä... no nyt onkin sitten tehty ja urakalla. Viipaloin vaan bataatit skrodeiksi palasiksi, levittelen ne uunipellille, niskaan vähän oliiviöljyä ja hunajaa ja ihan pienenpieni ripaus suolaa... ja uunissa kypsäksi- Suosittelen!

 Nyt tuon sapuskan kimppuun ja sohvalle, vähän sekava olo hierojalla käynnin takia. Huomenna lisää ja pientä ajatusmaailmani purkua, moikka!

torstai 7. maaliskuuta 2013

Tuliaisia Vaasasta

Minähän en ole koskaan syönyt mitään lisäravinteita. Hyvin pitkään olin jopa lisäravinteita vastaan ja ajattelin, että tyhjänpäiväistä hommaa. Nykyisin ajattelen aika eritavalla ja olen huomannut, että ennakkoasenteeni johtui isosti tietämättömyydestäni asioita kohtaan. Toki lähtökohtaisesti koetan saada mahdollisimman pitkälti ruoasta kaiken tarvittavan, mutta nyt tulin elämässäni siihen tulokseen, että jotain on hankittava.

Aikaisemmin joitain palkkareita ja protskuja maistelleena ne maut ovat lähinnä kammoksuttaneet, mutta sitten ystäväni hieman puhui Scitecin tuotteiden puolesta, eikä suotta! Nyt löysin hienohelmankin suuhun sopivia vaihtoehtoja! Ystäväni Vaasasta häärää itse Scitecin tuotteiden parissa ja hän maistatti minulla monia vaihtoehtoja ja lopulta päädyin näihin;


Pro mix vaniljaa perusprotskuksi, minähän en mitään euron pieruja ala kitusiinki kiskomaan. Herkutteluun Protein Deliteä (ja ihan mielettömän hyvää rahkan ja marjojen kanssa). Lisäks Kreatiinia (joo-o, vielä on avaamatta, odottaa perehtymistä). Korruptioksi sain vielä pari uutta protskupatukkaa maisteluun ja yhden shakerin lisää. Kiitosta vaan Jarmolle!

Korruptiopatukka Chocolate Deluxe
Korruptiopatukka Caramel Peanut
Ennestään proteiinipatukkatuntemukseni rajoittuu perus ruokakaupan valikoimiin ja niistäkin iso osa on melkoisen pahaa kukkua minun makuuni. Nämä kuitenkin molemmat olivat oikein hyviä, tuo ylempi suklaaversio erityisesti. Tuolta etäisesti muistelen Mars-patukan maistuneen.... hmn....
Patukoitakin tulen varmasti jatkossa hankkimaan varastoon, hyviä ja näppäriä meikäläisen menevään tyyliin!

Tuotteita voi tilata täältä ja voin lämpimästi suositella oman vähäisen kokemukseni perusteella noita Scitecin tuotteita. Ja tarpeeksi en voi hehkutta...tuo Protein Delite on NIIN hyvää. Menee kaikenmaailman suklaahimot huspois tuolla.

Nyt pakkailemaan loppuun, huomenna on duunia, compat ja lisäksi päälle uusi Millsin GRIT tunti- can´t wait!
Siitä sitten yöjunalla Stadiin rentoutumaan ja pusuja hakemaan ja saattaapa reissulla olla vähän reeniinkin liittyviä juttuja luvassa ;)

maanantai 25. helmikuuta 2013

Jääkaapissani....

Tänään oli yksinkertaisesti pakko juosta täydentämään jääkaappia. Monta päivää olin sitä tyhjentänyt, samoin kuin kuivakaappeja ja pakastinta ja tänään luovutin. Koetan käydä nykyisin harvemmin kaupassa ja ostaa kerralla hieman isomman satsin safkaa, koska minulla on se paha tapa, että reissuilta tarttuu mukaan kaikenlaista mitä ei pitäisi... Harvemmin sen kummemmin suunnittelen ennakkoon syömisiäni, fiilistelen sitten kaupassa että millä mentäisiin seuraavat päivät.

Ja tällä sitten mennään;


Hedelmiä (kasviksia oli ennestään jääkaapin alalokero täynnä), sipulia, oliiveja, lihaa, raejuustoa, munia, rahkaa, pastaa...ja sokerina pohjalla isin tuoma tuore kuha! Mikään ei voit hyvää kalaa ja varsinkin, kun se on isin pyytämää, tuoretta ja rakkaudella lapselle valmiiksi fileroitu.

Nyt hieman kalanpaistopuuhiin ja tekaisis iltapalksi rahkan ja hedelmälautasen makean nälkään.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Aamupalaherkku

 Useastakin syystä olen viimeisen puolen vuoden aikana vähentänyt leivän syömistä, mutten mitenkään täysin lopettanut. Leipomista rakastavana ihmisenä joskus tekee mieli tuoreita lämpimäisiä ja hieman muuttuneiden elintapojeni vuoksi olenkin säveltäny vähempihiilariset ja hieman protskupitoisemmat teeleivät.


Minä tunnetusti en kauheasti ohjeita katsele, kun kokkaan tai leivon. Näppituntumalla aineet kulhoon ja tekele uuniin, niin tässäkin tapauksessa. Kulhossa on siemeniä, täysjyväsämpyläjauhoja, leseitä, soijarouhetta ja kaurahoutaleita, kutakin noin 1dl. Hieman suolaa ja leivinjauhetta. Toisessa nesteet, öljyä, maitoa ja kaksi kananmunaa. Kulhot yhteen, perään pussi juustoraastetta ja hieman pellavansiemenrouhetta, leivotaan lätyiksi ja uuniin. 200 astetta "niin ettö kypsyyvät" ja aamiaiselle...


Tänään yhden puolikaan herkuttelin voilla, kaksi muuta saivat pintaansa kinkkua, juustoa ja salattia. Sunnuntain kuuniaksi ihanaa minttusuklaakaakaota, joka on oiva pyhäpäivien herkku. Älyttömän täyteläistä ja ei niin sokerista imellyslitkua kuin kaupan kaakaot.

Nyt unille ja huomenna uusi viikko ja uudet kujeet. Suunnittelin jopa ruokapäiväkirjaa, saa nähdä toteutuuko.
Kovasti myös hinku olisi hikoilemaan jos flunssa sen vain sallii ja loppuviikosta olisi mm. kehonkoostumusmittaus. Kiva viikko siis tulossa alkaimaisillaan!

tiistai 11. joulukuuta 2012

Arkiruokaa tuunattna.

Tein safkaa...sävelsin siis taas päästäni! Makaronilaatikkoa jonka tuunasin ensin halloumjuustikuutioilla ja ananaksella (kaikki selaisin tuolla takaosassa kulhossa) ja normi muna-maitoseoksen tuunasin pestolla ja chilikastikkeella... ja voin kertoa, et tuli hyvää! Suosittelen. Usein pikkujutuilla saa arkisestakin ruoasta vähän erilaisen ja maistuvamman. Perusraaka-aineet oli toki täysjyäpastaa ja extra jauheliha protskun saamiseksi.


Mä olen kyl aina aika luova ruoanlaittaja, enkai mä koskaan juuri kato ohjeita. Päästäni säveletelen ja leivon milloin mitäkin ja aika harmoin (onneksi) joutuu pettymään. Joten, rohkeasti vaan kokeilemaan kaikkia kivoja reseptejä ja tuunaamaan!

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Isukkipäivä

Rakastan leipoa ja laittaa ruokaa ja teenkin molempia melkoisen paljon. Harmillista tässä on se, että yhden, hyvinä ja onnekkaina päivinä kahden hengen taloudessa ei viitsi kauheasti leipoa ja askarrella, koska kaikki täytyy sitten syödä ja se tekisi huonoa tälle, mitä reenillä on saatu aikaiseksi :D
Nyt kuitenkin ihan päivän kunniaksi päätin leipoa kakun...mutta missään nimessä perinteinen kermakakku ei tullut kysymykseenkään. Niinpä hetken mietittyäni kasassa minulla oli tällainen saldo aineksia ja kakkupohja;


Paistoin siis normaalin kakkupohjan, kattilassa muhii tummaa suklaata ja kermaa, takana myöhemmin lisättäviä ainesosia.....


Suklaan sulettua kermaan lisäsin sulaan muutaman liivatteen ja koko suklaisen herkun sekotin vatkattuun vaniljakastikkeeseen. Tästä tuli siis kakun toisen kerroksen täyte. Toisen kerroksen täytteen valmistuksesta jäi kuvat pois etään pienen työkeskeutuksen takia...mutta toiseen kerrokseen keitin 3 desiä puolukoita hillokkeeksi, sekaan liivatetta ja kermavaahtoa ja puolukkakerros oli valmis. Tässä ajatuksena oli saada kivaa kirpeyttä imelän suklaa-vaniljakerroksen rinnalle.


Lopulta puolukkakiille niskaan ja kylkiin kermat ja pähkinärouheet. Nam. Ja ai että oli hurjan hyvää!

tiistai 9. lokakuuta 2012

Hikeä ja polttoainetta

Toiset koukuttuu röökiin, toiset ei pärjää ilman päiväunia (tunnustan, rakastan minäki niitä), toiset himoitsee manhattan sipsejä ja minä himoitsen urheilua...

Olen ollut pienenä pullukka ja joskus ylä-asteella ollessani ajattelin et perkules, se loppuu nyt. Aloin käymään juoksulenkillä (jos sitä lyllerrystä joka alkuun kesti vartin korkeintaan kerrallaan voi edes juoksuksi kutsua) ja ykskas tippui pulluratytöltä kymmenen kiloa ja liikunta alkoi maittaa kokoajan enemmän ja enemmän. Ensin kävin kävelemässä ja juoksemassa, sitten se mukaan tuli ryhmäliikuntatunnit ja lenkit pitenivät. Jossakin vaiheessa huomasin olevani koukussa. Osin urheilun taustalla oli teinitytön halu pysyä hoikkana, mutta se ei ollut ainut syy. Huomasin jo tuolloin, että liikkuvana tunsin oloni niin henkisesti, kuin fyysisestikkin paljon paremmaksi. Nukuin, söin ja elin kokonaisvaltaisesti paremmin.

Tuosta nuorena hankitusta tunteesta olen pyrkinyt pitämään kiinni. Oma vartalonkuva ja päänsisäinen kokonaisvaltainen minäkuva on paljonkin muuttunut vuosien varrella ja tunnustan, ettei se omakuva aina ole edes ollut ihan terve, mutta halu pitää huolta itsestä on aina ollut suuri.
Tunne kun nipistät vielä muutaman kyykyn, vaikka reidet huutaa hoosiannaa tai juokset hieman paremmalla ajalla normilenkin, on ihan uskomaton! Puhumattakaan tunteesta reenin jälkeen. Pure love.


Nykyiseen liikuntakalenteriini kuuluu paljon ryhmäliikuntaa (pump, compat, step ja zumba) sekä juoksulenkit ja ajan salliessa koetan repiä itseni myös salille. Tällä hetkellä koetan repiä 5 ryhmäliikuntaa vähintään viikossa, mutta koetan siinäkin olla olematta liian ankara itselleni. Liika pakottaminen tappaa vaan innostusta.

Lisäksi koetan panostaa ruokavalioon. En sulje herkkuja pois, koska se ei sovi minulle. En myöskäänlaske kaloreita tai pisteitä tai karppaa, koetan vaan järkevöittää syömistäni, mutta sallin itselleni lipsumisiakin.
Pyrin pitämään arjen perusruokavalion perusterveellisenä, leipää ja muita vastaavia pyrin vähentämään (koska ne eivät vaan passaa kropalleni) ja pyrin syömään mahdollisimman paljon kotimaista ja puhdasta ruokaa. Hyvästä ruoasta saan energiaa arkeen, reeniin ja itselleni hyvän mielen.


Tänään lautasella oli siis tällasista; marinoimattomasta kanasta, pavuista, paprikasta, tomaatista ja sipulista tehtyä mausteista wokkia jonka kyytipojaksi raejuustoa ja lasi puolikkamehua. Nam!

Mutta, jokaiselle musitutuksena, ettei tulokset tule ilmaiseksi ja alkuun pääseminen ei ole helppoa- mutta se kannattaa! Itse aloitin tyhjästä ja nollakunnolla, mutta vaikeuksien kautta voittoon (vaikken nyt mikään fitness-urheilija olekkaan!)

 

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Sunnuntaiherkkuja

Laiska sunnuntai-ilta kotona pitkän työviikon päätteeksi. Minä, ruokaa rakastavana ihmisenä kasasin herkkileipäni tomaatista, tuoreesta basilikasta, mozzarellasta ja salamista, kylkeen (tai oikeastaan kylkiin, heh) vähän lisää juustoa, eli mozzarellatikkuja ja hedelmälaitanen! Nams!
Nyt Alcatraz pyörimään (nyt on tämä uutukainen maratoonikatselun alaisena, kun Truukkarit, Gossipit, Walking deadit, Sonsit, Thronesit  yms katsottu jo niin pitkälle kuin vain mahdollista) ja hautautuminen kainaloon!