B-day & LV

Niinpä.
Ikäkriisi.
Iso sellainen.
No, päätin selvitä siitä, vaikkei se helppoa ole. Kokotajan nyt painaa päässä "tässäkö tämä elämä on, apua olen kohta kolmekymmentä"! Mutta kovin koetan painaa tuon tunteen taka-alalle, en anna sen pilata fiiliksiäni. Eniten kai minua ahdistaa nykyinen elämäntilanteeni ja se, että haluan muutosta, mutta samalla tuntuu, etten saa sitä aikaan...no, pikkuhiljaa.

Mutta se synttäripäivä! Illan safkailuista kaveriporukalla tai asusta ei ole harmikseni kuvia, koska kamerani kuoli. Tosin se kuuliaisesti heräsi seuraavana päivänä eloon.... piru, olisi edes hajonnut täysin, kunnolla ja lopullisesti niin olisin voinut ostaa hyvällä omalla tunnolla uuden.
Mutta siis (hyvin ajatus taas rönsyilee, kiitos kainalopaikan, joka on taas ollut seunanai koko viikon <3 liian vähien yöunien (olen siis tuojottanut Alcatrazia) synttäri-iltana pikkuporukalla Rilloon syömään ja erääseen pikkupaikkaan drinksuille ja pelaamaan tyttöporukalla aliasta. Yöllä juoruilua, ystävän kainalossa nukkumista ja suklaakakkuöverit. Ihania ihmisiä ja ihania lahjoja....
  ...ja seuraavana päivänä kainalopaikan yllätyspaluu Stadista pohjoiseen ja lahja. Meinasin kuolla. En tiennyt itkeäkkö vai nauraa, taisin tehdä molempia. Sain nimittäin "ison suklaarasian". <3

Pieni asia ihmiskunnalle, suuri asia minulle, ensimäinen, ikioma Louis Vuitton. Tosin, tämä ihanuus unelma oli jo pitkään omalla hankintalistallani. Nyt kun se on saatu (ai että rakastankaan tuota miestä), niin voinkin alkaa suunnittelemaan seuraavaa...
Mutta siis, lahjaksi sain tämän;

Se on täydellinen! Väri, ihana ja koko loistava niin moneen asiaan. Enempää ei sanoja tarvita. Jei.