keskiviikko 21. elokuuta 2013

Mitäpä tässä...

Ohhoh, tuli vähä muutoksia elämään. Ihan ykskaks, hups. No se jotenkin kuvastaa aikalailla meikäläistä- ei aamulla tiedä mitä illalla tapahtuu.

Nimittäin, puolitoistavuotta hautunut asia, muutto stadiin sai ykskaks viimoisen sinetin. Monta mutkaa on ollut matkassa, mutta riipaisin tässä parissa viikossa "vähän jopa yllättäenkin" hankkia itelleni kämpän, sopia työkuviot lukkoon, muuttaa ja tehdä monenmonta muuta pienempää asiaa, kuten hankkia kissojen lääkärintarkastusajat ja niille lääkkeet (rauhottavat :D) muuttoa varten, myydä puolet omaisuudesta ja sitärataa... vaikka asia pitkään jo mielessä muhikin, oli tää lopullinen sysäys sille kuitenkin melko yllätyksellinen ja löi pariks viikoks arjen melko sekaisin.

Kaikki nimittäin alkoi totaalivitutuksesta. Tein päätöksen, että nyt lähtee, paikkakunta on vaihduttava syksyyn mennessä tai multa leviää pää. Toki muutkin asiat on mua pitkään houkuttaneet etelään (ehdottomasti Kainalo, paremmat treenimahdollisuudet yms), mutta nyt alkoi pikkukylän juorukerhot ja muut totaalisesti vituttamaan. Päätin, et nyt tai ei koskaan. Työpaikka mulla on ollu jo jonkun aikaa odottamassa etelässä, joten se helpotti tilannetta. Ongelmaksi muodotui kämppä... ei ole ihan helppoa löytää stadista asuntoa jossa olis suurinkaanpiirtein vaadittavat asiat (sijainti, hinta, kunto yms) kohdallaan ja sinne saisi vielä viedä lemmikkejä...ainiin ja ne opiskelijat ettii kans just nyt asuntoa!Mutta kuinkas sitten kävikään....


Kolmisen viikkoa sitten silmiini osui eräs hyvin houkutteleva asuntoilmoitus, jossa etsittiin kämppistä. Vastasin ilmoitukseen ja pian sainkin soiton, että mut halutaan tavata asap. Hyppäsin samointein pärrän kyytiin ja ajoin etelään. Vastassa oli ihan huikeen oloinen mimmi ja ihastuttava kämppä ihan kaupungin sydämestä ja muutenkin hyvältä paikalta- salille, töihin ja Kainalolle vain parin minuutin kävely. Hintakin kohdallaan ja kisut olivat tervetulleita! IIK! Ikskaks mulla olikin avaimet jo kourassa, nimet paperissa ja shokki takaraivossa. Tunnekuohuissa samoilla silmillä ajo pohjoiseen ja pakkaamaan. Mulla oli koti ja uusi elämä edessä, wippii!

Mun koti ja sen ihana puuovi <3

 
Sitten alkoikin kauhea härdelli. Töitä pirusti, kamat pitäs saada pakattua ja vietyä...ainiin kamaa on ihan liikaa, iso osa täytyy hävittää. Ainiin ja kissojen säädöt muuttoa varten jajajaja.... siinä se menikin. Pari päivää ihan sumussa ja siinä väsymyksessä päätin jättää reenit pois hetkeks, että saan nyt tän asian alta pois. Samalla aattelin, et kroppa saa vähän ees levätä ja pääkoppa samalla, kun ei tartte morkkistella siitä, ettei ole aikaa treenata. Ja kyllä toi pakkaaminen ja tavaroiden roudaus melkoista jumppaa välillä oli, varsinkin kun miltei kaiken tein yksin.

Sekasortohelvetti pohjoisessa

Ja osa valmiina autoon pakattavaksi

Jotenkin pariin päivään onnituin hävittämään myymällä ja kavereille jakamalla oikeasti puolet omaisuudestani, pakattua jäljelle jäävän omaisuuteni laatikoihin ja autoon. Samalla tuli päästyö onneksi eroon joka ikisestä turhasta, ihan kivasta, vanhasta, rumasta, rikkinäisestä ja tyhmästä tavarasta ja jäljelle jäi enää oikeasti ne tarpeelliset tavarat.Aika vapauttava fiilis.

Muuttoaamu valkeni tosi synkkänä ja harmaana, mut mun mieli oli loistava. Ajelin aamutuimaan stadiin, purin auton, isot kalusteet siirtyi Kainalon ja erään ystäväpariskunnan avustuksella ja pääsin järjestelemään ja sain, kuin sainkin illassa miltei kaiken paikalleen. Eka yö uudessa asunnossa meni ihanassa tunnelmassa, mulla oli, ja on edelleen tunne, että nyt minulla on KOTI. Rauhallinen, sopivan jännittynyt ja ennenkaikkea onnellinen olo tästä muutoksesta. Sit pyrähdys takaisin pohjoiseen, pari päivää vielä vanhalla asunnolla hääräämistä ja loppujen tavaroiden, eli kissojen ja parin vaatekassin kanssa muutto vanhemmille ja täällä nyt ollaan. Pari päivää on nyt ollu "vapaat" tuosta härdellistä ja olen ladannut akkuja ja alkanu taas reenaamaan...huoh. Melkosta, mutta pari viikkoa vielä ja sitten itse lopullisesti etelään. 2.9 on Stadissa ekat työvuorot- jännää!

Ruuvia on siinä monenlaista, liikaa blondille

Olikohan fiksu veto ostaa Ikean sänkyä, jossa alla laatikot... kuka kasais?

Se siitä, siinä pikapriiffi miksei ole kauheasti kuulunut- on ollu siis pirusti muuta, mutta nyt taas on aikaa. Kotipostausta heti, kun itse muutan lopullisesti luuni etelään ja saan kaiken silaistua valmiiksi ja tulossa huomenissa jo postaus Fitness Expon Oulun karsinnoista, stay tuned!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti