lauantai 27. huhtikuuta 2013

Hajotus Maximus

Otsikkohan sen jo kertoo.
Mulla on nyt joku kuoppa tässä jalkojen alla, nyt ei vaan irtoa. Ei reeni, unet, syömiset, ei mikään. Kaiken taustalla on paskaks menny kylki (syy- tuntematon) jota nyt vaa buranalla ja levolla koetetaan hoitaa. No voitte arvata kuin helppoa toi lepo mulle on. Buranahan menee alas ku kuvittelen et se on tervapiru-karkki (lemppareita), mut toi lepo ei käy meikäläiselle sitten yhtään. Ja tätä on jatkunu jo reilun viikon! Tottakai voisi koettaa ajatella ottavansa tämän levon ja lihaskasvun kannalta, mut mä en vaan voi! Koko viime viikon olin täysin tekemättä mitään, nyt oon käyny aamulenkillä ja yhdellä iltalenkillä, koska mulla vaan palaa hermo jos joudun olemaan kokonaan kotona. EI vaan pysty. Toki kuuntelen kylkeäni, enkä tee mitään, mikä siihen käy kipeää ettei tilanne ainakaan pehene...

Joku Wnnb pimu ja pieni takareisi ja hyppyri

No eilen sitten vahingossa iltalenkillä eksyin salille. Se salin ovi vaan imaisi mut ja mä en vaan voinu mitään. Olin ku tuulitunnelissa, koetin pitää ovenkarmista kiinni etten lentäis salille sisälle mut vips, niin vaa lensin, ei riittäny meikäläisen käsivoimat pitämään ovenkarmeista kii :D Kerran sitten sisällä jo oltiin (hups) ni aattelin et jos vähän...varovasti. Pikkasen kokeilis jalkoja.... Ja lopputuloksena pumppailin 4 kierrosta (naurettavan kevyttä) superina kyykkyä (vain tanko, onneks kukaan ei nähny :D ), vaakaprässiä (jep, vajaa puolet normipainosta), pohkeet, reisiojennukset (nää kaks meni hyvin miltei normipainolla), sjmv (jep, taas se naurettava tanko) ja vähän askelkyykkyä. Ja mua ahdisti. Mua ahdisti niin paljon! Ei kylkeen vaan jotenkin se, miten tahmealta nuokin naurettavat painot tuntui. Mulla oli salilla eilen ja on edelleen just sellanen "koko talven uurastus meni hukkaan"- fiilis. Ja kyllä, tiedän ettei se hukkaan ole mennyt ja ei ne lihakset viikossa eikä kolmessa sieltä mihinkään katoa, mutta on vaa NIIN paska tunne... niitä kunnon reenejä ja salipainojen palautumista odotellessa.

Kyljen on talven aikaa sulanu mut toi perkeleen alarengas ei katoo!

Toimituksen huomio; teksti kirjoitettu torstaina, eli salipäivä oli keskiviikko. Jostain syystä teksti ollutkaan tullut julkaistuksi tuolloin, joten julkaistaan se nyt hieman myöhässä (pe-la yö). Viikonlopun aikana toivottavasti jo uusia ja parempia juttuja luvassa, sillö kylki paranee!!! Jee!

Nyt meikäläinen on taas Stadissa ja mulla on VIIS PÄIVÄÄ VAPAATA! Uskomatonta! Nukkumista, reeniä, korkeasaarta...jospa se elämä taas voittaa ja ens viikolla saa kunnolla taas aloittaa sen, mitä niin kovin nytkin kaipaan.

Yötä ja puss!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti