tiistai 31. heinäkuuta 2012

Lahja salaiselta ystävältä

Jei!
Tänään tuli postissa eräs paketti, jota olin melko suurella jännityksellä odottanut, koska en todellakaan tiennyt mitä paketti sisältäisi....
Ilmottauduin nimittäin parisen viikkoa sitten erään facebook kirpparin (jep, olen koukussa) "salainen ystävä" rinkiin. Ringin ideana on,että osallistujat hankkivat ylläpidon arpomalle salaiselle ystävälle lahjan, hänen mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Lahjan arvo tuli olla posteineen väh. 15 euroa, ylärajaa ei ollut.
En siis tiedä kuka minulle oli lahjaa ostamassa tai mitä olin saamassa, minun täytyi vain luottaa ostajaan ja 15 asiaan, jotka olin mielenkiinnon kohteikseni ilmoittanut. Tarkkaan en omia sanojani (noita 15sta siis) muista, mutta koska vaatekirpparista oli kyse, mainitsin lempivärejäni, joitakin tylini avainsanoja ja vaatekokoni. Ja ei kun odottamaan....

Ja mitä paketistani paljastui!? Ihanaakin ihanammat korvikset, jotka ovat niin tyyliseni, kuin vain korut voivat olla. Blingiä, pitkät, sulkia, mutta kuitenkin tyylikkäät ja monikäyttöiset.


Lisäksi tuli nude korkeavyötäröinen hame, johon olen heti silmittömän rakastunut ja hame vielä istuu kuin istuukin täydellisesti! Lopuksi vielä kiva biletoppi, jonka väri on enemmän kuin herkullinen!


Hieman osallistuminen jännitti, mutta ehdottomasti aijon osallistua toistamiseen. Ja palautteen  perusteella minunkin lahjani saanut tyttönen oli oikein tyytyväinen omaan lahjaansa, vaikkei hänkään luonnollisesti tiedä, kuka hänelle lahjan lähetti.


Ihania pieniä arjen piristyksiä tällaiset!

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Viikonloppu

Viikonloppu meni tavan mukaan töissä. Onneksi muru tuli sentäs pohjoiseen minua viihdyttämään.
Lisäksi samalla hän toi erään magean nelipyöräisen, joka viihtynee tässä perheessä tovin...

Duunien jälkeen mulla oli hetki auringossa omaa tyttöhömppäaikaa kun toinen keskittyi minun sijasta nelipyöräiseen... ja minun päivän vaikein valinta oli, millä näistä ihanista kesäsävyistä olisin kynteni lakannut!

Oma rauhaisa piha!

Illalla suuntasimme Ouluun huviajelemaan ja moikkaamaan kavereita. Ilta oli muava ja tykkäsin kyllä kovin päälleni valikoituneesta asusta. Toivottavasti vielä tällaisia lämpimiä kesäöitä olis paaaaaaaljon edessä, jotta näin voisi kulkea jatkossakin.
Sortsit, toppi ja pitsipaita Ginasta, murumobiili maailmalta

Asusteet vielä hieman lähempää...
Eikä varmaan ole asun perusteella vaikea varvata, mikä karkkimainen sävy tuosta ylempää päätyi kynsiin ^^?

Clutch Dorothy Perkins, Kengät H&M ja korvikset Petsey Johnsson
<3

torstai 26. heinäkuuta 2012

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Mitä Minä Haluan

Niinpä.
Olen kaikenkaikkiaan aika isojen elämänmurrosten keskellä, siltä minusta ainakin tuntuu. Joskus olin tukevilla perustuksilla ja sitten maa katosi jalkojen alta. Nyt olen rakentanut uusia perustuksia, mutta vaikka perustukset ovatkin tukevat, maa perustusten alla elää ja liikkuu.... mihin olen menossa, mitä haluan ja miksi.

Ehkä lähestyvät synttäritkin tuovat oman osansa tähän pohdintojen vyyhtiin, koska jotenkin nyt olen herännyt jonkinlaiseen ikäkriisiin. Minusta tuntuu, etten ole lainkaan siinä, missä 10 vuotta sitten (tai edes viisi) kuvittelin tämän ikäisenä olevani. Tosin, en edes tiedä haluaisinko olla nykyisin siinä elämäntilanteessa, mihin tuolloin itseni kuvittelin, tuskinpa. Vaikka olen onnellinen tässä hetkessä, silti tahdon muutoksia. Tahtoisin löytää entistä enemmän itseni, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Matka on pitkä, mutta se on taivallettava, en halua havahtua kymmenen (kahdestakymmenestä puhumattakaan) vuoden päästä et WTF, mihin elämäni on kadonnut, en ole tehnyt asioita joista todella nautin...

Eräs elämäni hetki, jolloin pakahduin onnesta.
Minusta tuntuu, että ikäistäni naista tyttöä (siksi itseni edelleen tunnen) koetetaan aikausein asettaa muottiin. Minun ikäisilleni on jo tietynlaiset ulkopuolelta ja yhteiskunnasta tulevat odotukset ja raamit, joihin minä en todellakaan koe mahtuvani. Se ulkopuolelta tuleva raami on liian kapeakatseinen ja ahdas minun muodoilleni.
Onneksi uskallan jo nykyisin sanoa ääneen ei kiitos ja seisoa valintani takana ylpeänä. Toivottavasti jatkossa uskallan asettaa itse itselleni omat raamini entistä selkeämmin ja vahvemmin.

Ihmisen tulee pyrkiä onnellisuuteen, se on mielestäni elämän tarkoitus. Olla onnellinen. Siihen myös minä aijon entistä enemmän ja voimakkaammin pyrkiä. Ja aijon aloittaa sen tänään, ottamalla reilut päiväunet, vaikka kotivelvollisuudet painaisivat niskassa... ja varaan huomenna kasvohoidon vaikkei siihen olisikaan juuri nyt varaa...ja ehkäpä innostun hankkimaan itselleni kuukauden kuluttua jotakin ihanaa (ja muutaman vuoden pysyvää) iholle eräältä kauneudenhoitoalan ammattilaiselta ;)

Kaksi onnellisuudenlähdettäni

torstai 19. heinäkuuta 2012

Pikkubileitä ja rentoilua

Miniloma päättyi työpaniikin takia aikaisemmin, kuin sen piti, mutta se vähä mitä rentoilin, oli ihan parasta taas <3
Pääasiassa reissu oli kaupungilla kiertelyä, hengailua, raflailua, nukkumista ja tulihan tuota muutamana iltana käytyä hieman yöelämässäkin, vaikkain melko iisisti tuli tällä kertaa oltua. Pari ikävääkin juttua reissuun mahtui, mutta niissäkin loppu hyvin kaikki hyvin.

Alkureissulta ei juurikaan ole kuvia, en vaan jaksanut/muistanut/halunnut/kyennyt. Sunnuntaina kuitenkin musitin kamerankin kaivaa esille, kun hilauduimme Namuun katsomaan Cheekin keikkaa. Keikka oli hyvä, mutta niinhän ne aina tuppaa olemaan (onhan noita keikkoja jo tällekkin vuotta tullut useampi nähtyä).
Minähän olen tällainen mini, niin varpaillaanhan sitä saa olla jos jotakin haluaa nähdä, onneksi kuuloni on sen sijaan moitteeton vaikkain valikoiva.
 

Maanantai aamuna juoksin pikapikaa ripsihuoltoon ja mukaan tempautui edellis-illan vaatteet, paitsi toppi vaihtui maanantaina arkisempaan virkattuun toppiin (keikalla sen tilalla oli valkoinen sifonkinen kauluspaita).

Pökät H&M, toppi ja takki Zarasta

Takin kanssa oli hieman ongelmia (ostin sen siis kyseiseltä reissulta), koska se otti hieman sateesta itseensä. Onneksi kuivueesaan takki palautui entiselleen ja parin reklamaatiokäynnin jälkeen minulle tarjottiin mahdollisuutta palauttaa takki tai pitää se ja saada hyvitystä. Valitsin hyvityksen, koska olen NIIN tolkuttoman rakastunut tuohon yksilöön, etten tohtinyt luopua siitä. Nyt täytyy vaan aina hieman varoa yhdistelmää rakkaustakki-vesisade. Nyt vaan täytyisi käydä suutarilla kysäisemässä, että uskaltaako tuota takkia miten käsitellä vai olisiko se parempi antaa vain olla... Itse en uskalla alkaa tuota vaan summassa käsittelemään, ettei se ota kosteussuojastakin itseensä.

Mut nyt ilpuuhiin, ripsikuvia ja muuta mukavaa huomenna!

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Miniloma alkakoot!

Kesälomasta ei tietoakaan ja koneen takana kirjoittaa ihmislapsi, joka on ehket maailman pahin stressaaja kaikista maailman asioista...joten nyt alkava miniloma tulee enemmän, kuin tarpeeseen. Vasta keskiviikkona paluu töihin ja se on minulle luksusta! Siispä sinivalkoisin siivin Helsinkiin ja kainaloon!

Mukaan matkalle pakkasin simppeleitä perusvaatteita ja parit hömppälehdet jotka ovat jääneet lipaston reunalle keikkumaan surkeana lukemattomuuttaan. Kovin paljoa en tässä väsymystilassa jaksanut nimittäin alkaa pakkaamista säätämään. Jos jotain huomaan unohtaneeni kotiin tai tarvitsen sitten vaikka megalomaanisen mahtavaa bilemekkoa kutsuni on nimittäin varmaan kadonnut postissa mut kirjekyyhky minut lauantai-iltana stadista tavoittaa niin sitten ostetaan. Siksihän on olemassa kaikenmaailman muoviläpyskät, joita luotto-ja pankkikorteiksi kutsutaan.


Lento ja iltahengailuasuksi valikoitui rento, simppeli ja helposti iltamenoihin muunneltavissa oleva yhdistelmä, johon kokosin myös heti muutamat uudet lempparit alehankinnat.

Housut ja toppi H&M, Laukku Guess, Kenkulit SpiritStore, korut We Style, Spirit ja Juicy Couture

Pitkään mietin käyvätkö minulle mitenkään tämän tyyliset housut, mutta koska ne ovat niin äärettömän mukavat jalassa, minä vain päätin, että kyllähän ne käy hittolainen sentään! Ja oikeastaan minusta tuntuu nyt, että noita samoja tai vähintäänkin saman tyylisiä pökiä täytynee hankkia muutamat lisää... se siitä entisestä vannoutuneesta farkkutytöstä.

Nyt kone laukkuun ja koneeseen, ah kuinka rakastankaan lentämistä! <3
Aina se fiilis et jee, nyt lähdetään ja mennään. Olo kevenee heti, kun kone nousee ilmaan....

Ainiin, mun piti mennä...kohta varmaan kuulutetaan!

Kuka nyt ei koruja rakastaisi?

Niitä on paljon...todella paljon ennestään, mutta aina mahtuu vähän lisää, eikös???
Koruja nimittäin. EN yksinkertaisesti mahtanut mitään itselleni, kun näin tämän korunettipuodin. Ja kun siellä oli alekin...(sellainen koiranpentulässytysääni, juunou). Oli pakko. Eikun vahinko...


Tämä(kin) tilaus tuli parissa päivässä perille, maksu hoitui simppelisti verkkopankin (tai paypalin) kautta ja korut olivat erittäin ihania ja edullisia, joten eihän tässä voi olla kuin tyytyväinen.


Kullan sävyisiä koruja on liian vähän ja siksipä hieman erikoisemman luotimaset pääsivät tilaukseen. Vastaavasti hopeisia perusnappeja ei koskaan ole liikaa, joten niitä vielä yhdet ja viimeiseksi maailman ihanimmat isot sulkakorvikset joiden ympärille olen päässäni miettinyt jo vaikka minkälaista asua (ja niistä ensimäisiä nähtänee viikonlopun jälkrrn täällä).
Kaikki yhteensä postikuluineen kuluttivat kukkaroani vaivaiset 13 euroa!!!

Mutta nyt unten maille, huomenna nokka kohti kainalopaikkaa ja helsinkiä, palaillaan miniloman jälkeen!