Energiabuusti

Viime viikko oli jäätävä härdelli taas kokonaisuudessaan ja koko viinko jaksoin painaa sen voimalla, että odotin lauantaita. Lauantaina oli ohjelmassa Inbody "pitkästä" aikaa ja erään vallattoman vaasalaisen näkemistä ja hieman reenijuttujen puimista.

Inbodyyn menin aika kauhunsekaisin tuntein....odotuksia muutoksista oli, paljonkin, mutta takamuksessa pisteli pelko, että entäs jos mitään ei olekaan tapahtunut. Tai jos on menty huonompaan suuntaan...IIIK!
Alkufiilis oli hieman jopa pettynyt. Paino ei ollut tippunut grammaakaan, sitä oli jopa tullut lisää hiuksen hienosti. Tiedän, ettei paino ole pääasia, mutta ihmiselle joka on valitettavasti enemmän tai vähemmän vaa´an vankina elänyt kohta 15 vuotta, ei meinaa millään osata tuijottaa muuta, kuin pelkkiä numeroita.

Lähempi tarkkailu kuitenkin alko tuoda valoa tunnelin päähän- paljonkin. Lihasta oli tullut ihan mukavasti lisää ja se on oikeastaan tämän 3,5kk saliharjoittelun ansiota yksistään. Aikaisemmin elin tilanteessa jossa vuosia pyöri sama syöminen, samat jumpat ja samat sarjat, joten kehitystä ei juurikaan ole lähivuosiin tapahtunut. Myös rasvat oli tippunu useita prosentteja, joten suuntahan on aikalailla oikea.

Se on hassua, kuinka pitkä ja hidas tie on muokata omaa ajatusmaailmaa entisestä laihasta ja numeroita tuijottavastasiihen toiseen ja ennenkaikkea terveempään suuntaan. Tie on vaikea, ja kuoppiuin kompastelen miltei päivittäin, mutta pikkuhiljaa vanhat jaatusmallit jää taakse ja uudet tulevat tilalle. Jee.
Nyt olen myös joutunut aika paljon miettimään sitä, kuinka syödä ja reenata jatkossa. Ennen kesää ei massaa viitsi kauheammin ottaa, mutta syksyllä- ehkäpä?

Sitten oli vuorossa Vallaton Vaasalainen. Eräs ystäväni jota en ollut vuosiin nähnyt oli promoamassa Prismassa lisäravinteita Wellneteuksen nimissä. Isojen ja lämpimien halausten ja pikaisten kuulumisien vaihtojen jälkeen jutut kääntyivät väkisinkin reeniin, ruokaan ja ihanaa goodie bagiin joka minulle oli kasattu maisteltavaksi ja kotiin vietäväksi!Tämä tyttö oli hyvin iloinen.

Sitten nälälle peloksi pitkin hilpasta ihanien tyttöjen kanssa salaattibaariin jossa mahaan katosi herkullinen salattiannos ja nauruhermoja kutiteltiin olan takaa.

Koko päivä oli jännä, mutta äärimmäisen ihana. Mä tarttin tuota. Mä tarttin nähdä niitä tuloksia, mä tarttin Vaasalaisen tsemppiä ja halauksia ja neuvoja. Mä sain hurjasti buustia ja energiaa taas kaikkeen ja nyt kainalo onkin joutunut kaksi iltaa vastailemaan mun kaikenmaailman lisäravinne ja treenikysymyksiin, koska tiedonnälkäni on tällä hetkellä melkoinen!


Ensi kertaan ja hyviä hikoiluja!

Aamupalaherkku

 Useastakin syystä olen viimeisen puolen vuoden aikana vähentänyt leivän syömistä, mutten mitenkään täysin lopettanut. Leipomista rakastavana ihmisenä joskus tekee mieli tuoreita lämpimäisiä ja hieman muuttuneiden elintapojeni vuoksi olenkin säveltäny vähempihiilariset ja hieman protskupitoisemmat teeleivät.

Minä tunnetusti en kauheasti ohjeita katsele, kun kokkaan tai leivon. Näppituntumalla aineet kulhoon ja tekele uuniin, niin tässäkin tapauksessa. Kulhossa on siemeniä, täysjyväsämpyläjauhoja, leseitä, soijarouhetta ja kaurahoutaleita, kutakin noin 1dl. Hieman suolaa ja leivinjauhetta. Toisessa nesteet, öljyä, maitoa ja kaksi kananmunaa. Kulhot yhteen, perään pussi juustoraastetta ja hieman pellavansiemenrouhetta, leivotaan lätyiksi ja uuniin. 200 astetta "niin ettö kypsyyvät" ja aamiaiselle...

Tänään yhden puolikaan herkuttelin voilla, kaksi muuta saivat pintaansa kinkkua, juustoa ja salattia. Sunnuntain kuuniaksi ihanaa minttusuklaakaakaota, joka on oiva pyhäpäivien herkku. Älyttömän täyteläistä ja ei niin sokerista imellyslitkua kuin kaupan kaakaot.

Nyt unille ja huomenna uusi viikko ja uudet kujeet. Suunnittelin jopa ruokapäiväkirjaa, saa nähdä toteutuuko.
Kovasti myös hinku olisi hikoilemaan jos flunssa sen vain sallii ja loppuviikosta olisi mm. kehonkoostumusmittaus. Kiva viikko siis tulossa alkaimaisillaan!

Pintaraapaisu historian kirjoihin

Kun lähdetään sävyttämään tätä blogia liikunnalla ja ravinnolla, lienee luontevaa aloittaa pintaraapaisulla omaan lähimenneisyyteeni ja tämän hetkiseen tilanteeseen, jotta te saatte hieman paremman käsityksen missä menään ja ennenkaikkea mihin ollaan menossa.

Kaikki alkoi reilu 15 vuotta sitten, kun olin yläasteella, kahdeksannella luokalla tarkalleen. Olin vähän pyöreä, enkä kovin suosittu poikien keskuudessa.... peilikuva alkoi ahdistaa ja päätin laihduttaa. Teinitytön ajatus laihtumisesta sai lenkille ja sitten mukaan alkoi tulla ryhmäliikunta. Painoa katosi ja mielessä alko häilyä asepalvelus. Treeni lisääntyi ja muutamassa vuodessa siitä oli tullut hyvin olennainen osa elämääni. Tästä historiasta aijon lähiaikoina kirjoittaa tarkemmankin selostuksen hyvine ja huonoine puolineen, mutten takerru siihen nyt, jotta päästään joskus tämänhetkiseen tilanteeseenkin.

Liikunnasta oli tullut pysyvä osa arkea ja suurimman nautinnon toi juoksu. Juoksin ja juoksin, välillä seassa  erilaisia ryhmäliikuntatunteja ja ykskaks huomasinkin olevani ryhmäliikuntaohjaajana (tästäkin kirjoittelen paremmalla aikaa erikseen). Haaveilin maratoonista, mutta kipeiden polvieni takia se haave oli pakko jättää. Jotenkin minusta tuntui, että junnasin auttamattomasti paikallani. Söin perusterveellisesti, omasin hyvän peruskunnon, ehket hieman keskivertoa paremman ja pysyin suurinpiirtein samoissa mitoissa ruokavaliosta piittaamatta.

Yksi asia liikunnastani kokoajan puuttui ja se oli kuntosali. Kunnon raudan kanssa hikoilu ja lihasten äärirajoille treenaaminen. Olin aina ajatellut, ettei salilla tule hiki, hengästyminen tai kunnolla kuuma. Olin aina ihmetellyt sitä, miten ihmiset siellä jaksavat käydä, minusta se oli ihan turhaa hommaa....kunnes...

Kainalo, poikaystäväni ja paras ystäväni houkutteli minut salille ja ajattelin, että no miksipäs ei. Voisikai sitä kokeilla. Lähinnä ajattelin, että koska hän viettää paljon aikaa salilla ja meidän yhteinen aikamme on vähäistä voisikai sen saliajankin "viettää yhdessä".
Ja niin minä lähdin salille. Skeptisenä ja vähän ihmetellen koko hommaa ja PAM, olin koukussa. Kertalaakista rakastuin siihen hommaan. Minulla oli rinnalla ihminen, joka osasi neuvoa, jaksoi ohjeistaa ja heti ekasta treenistä lähtien todisti aikaisemmat luuloni saliharjoittelusta vääriksi.

Joten tässä sitä ollaa. Salitreeniin rakastuneina. Rakkautemme on kestänyt nyt kolmisen kuukautta, mutta uskon sen kestävän kauan. Viimein olen löytänyt jotakin, joka tuo kokonaan uuden innostuken koko liikuntaan. Olen löytänyt lajin, jossa näen tuloksia ja voin kokoajan kehittyä. Saan oppia uutta ja innostua kerta toisensa jälkeen. Koen, että olen saanut uuden liikunnallisen elämän. Tai ainakin yhden ison rakennusaineen uutta suuntaa varten.

Niinpä, tästä sitä lähdetään rakentamaan, uutta elämäntyyliä ja tapaa, jossa ykskaks onkin yhtenä rakkaimmista asioista entinen inhokkini. Tulkoot suhteestamme pitkä, onnellinen ja toimiva.

Tuumaustauko

Niin siinä taas kävi, että ykskaks postauksiin tuli tauko. SItä minä vähän pelkäsinkin ja sekös minua harmittaa, syö ja kiukuttaa.... mutta miksi näin kävi taas. Tämä oli nimittäin kolmas kerta, kun muutaman kuukauden innostusbuustin jälkeen "se vaan jää".

Kysymystä miksi pohtiessani havaitsin parikin seikkaa... ensin kiire, jonka vuoksi ei ehtinyt hetkeen postaamaan ja sen jälkeen bloggerin avaaminen tuntui vain kaukaisemmalta ja kaukaisemmalta ajatukselta. Toisena syynä olen nyt havainnut sen, etten ehket kokenutkaan pelkän "lifestyle" blogin pitämistä kuitenkaan omakseni... minulla ei ollut tarpeeksi kirjoitettavaa. Ehket ajauduin vain siihen ratkaisuun, koska "kaikki muutkin".

Olenko tylsä? Mielestäni en, ison osan päivästäni vaan täyttää eräs asia, joka ei juuri ole saanut tilaa aikaisemmissa viritelmissäni ja se on urheilu. Sen monissa muodoissa ja sen lieveilmiöina ravinto, liikuntavaatteet yms. Joten havahduin, että miksi ihmeessä jätän jonkin elämässäni niinkin olennaisen asian pois, joka vie päivästäni useita tunteja. Miksi en yhdistäisi näitä? Niinpä!

Joten, tästä se taas lähtee. Elokuisen elämää sävyttyy jatkossa melko ahkerasti liikunta-aiheisilla postauksilla, treenipohdinnoista, ravinnosta ja muusta asiaa hipovasta ja mausteena tullaan näkemään perinteisempiä päivän asuja ja muuta tyttöhömppää.

Mä oon innoissanni, nyt sata lasissas eteenpäin!

Arkiruokaa tuunattna.

Tein safkaa...sävelsin siis taas päästäni! Makaronilaatikkoa jonka tuunasin ensin halloumjuustikuutioilla ja ananaksella (kaikki selaisin tuolla takaosassa kulhossa) ja normi muna-maitoseoksen tuunasin pestolla ja chilikastikkeella... ja voin kertoa, et tuli hyvää! Suosittelen. Usein pikkujutuilla saa arkisestakin ruoasta vähän erilaisen ja maistuvamman. Perusraaka-aineet oli toki täysjyäpastaa ja extra jauheliha protskun saamiseksi.

Mä olen kyl aina aika luova ruoanlaittaja, enkai mä koskaan juuri kato ohjeita. Päästäni säveletelen ja leivon milloin mitäkin ja aika harmoin (onneksi) joutuu pettymään. Joten, rohkeasti vaan kokeilemaan kaikkia kivoja reseptejä ja tuunaamaan!

Vinkvink pakkasäivään

Ihanassa Emmi-Veeran blogissa on pakkassäässä lämmittävä arvonta;
http://fffirstclassticket.blogspot.fi/2012/12/joulukalenteri-luukku-1-arvonta.html#comment-form
käykääs osallistumassa ja kannattaa tutustua muutenkin blogiin :)

Hävettää.... kuurille mars.

Koko syksyn olen kyllä syönyt terveellisesti ja liikkunut todella paljon, hyvä minä! Jostain syystä (osin ruokavalioni muutoksesta varmasti johtuen) kynnet olivat päässeet järkyttävään kuntoon ja hiukset tuntuivat kuivilta. Lifeen siis hakemaan vähän apua. Nappasin mukaani lisäravinteen, jonka pitäisi vahvistaa kynsiä ja hiuksia. Kuurin kesto on 3kk ja odotan innoissani jo nyt, että pääsen kertomaan tuloksista. Mutta alla kuitenkin järkyttävä lähtötilanne.... Herkät ja kauniskyntiset- skipatkaa!!!

Siinä Lifessä pyöriessäni sain jostakin taas ajatuksen juoda puhdistuskuurin. Olen juonut noita kuureja ennenkin muutaman ja aina oon saanu siitä sellaisen fiiliksen, että moskat lähtee likenteeseen. En tiedä onko siinä kuinka paljon lumevaikutusta, mut ainaki naamaan puskee aina muutaman näpyn ja vessassa saa laukata, kuin palokunnan hevonen. Tällä kertaa valkkasin viikon tehokuurin, josta voisinkin kirjoittaa kuurin viimeisinä päivinä vähän lisää...saa nähdä mitä tuloksia tälläkertaa! Muutenkin samaan postaukseen tulen liittämään vähän valotusta ruokavaliooni ja liikuntaan...pysykää kuulolla!

Onko muilla kokemusta ko. kuureista suuntaan tai toiseen???